Torstaina tallasin Urmolle 25-30 metrin jäljen. Työskentely oli taas keskittynyttä ja tarkkaa, nakeista jätti syömättä joka toisen, vaikka haisteli joka askeleen. Jäljelle mennessä meno oli kovaa, rauhoitin ennen alkua ja sitten vasta alettiin töihin.

Tänään tallasin suunnilleen saman mittaisen jäljen, mutta laitoin nakit joka toiselle askeleelle, kun pari viimeistä kertaa on ne jättänyt syömättä. Ajettiin jälki noin 10 minuutin vanhenemisen jälkeen. Malttoi rauhoittua ennen alkua ja koko jäljen meni kuono maassa tarkkaan haistellen ja jälkeä seuraten. Selkeästi haisteli joka askeleen, vaikka nakki oli vain joka toisella.

Kotona tehtiin vielä pieni tottistuokio, perusasentoa, kontaktia ja seuraamista.

Tosi maavainuinen penikka on, tuli huomattua keskiviikkona hakutreeneissäkin..

Niistä hakutreeneistä ei paljon olekaan kirjoitettavaa: otettiin tallaamattomalle alueelle pari maalimiestä molemmille puolille. Maalimiehet kiersi alueen reunaa myöten etukulmaan ja siitä noin 10-15 metriä sivurajaa pitkin, jonka jälkeen tuli suurinpiirtein 30 metriin keskilinjasta, eli koukkasi sillein ettei Urmo pääse jäljelle. Ensimmäiselle ukolle mennessä sai selkeästi vainun ilmasta ja lähetin, hienosti meni ja upposi ukon luo.

Toista maalimiestä lähestyessä Urmo sai taas selkeästi vainun ilmasta ja lähetin, parin metrin päässä piilosta koukkasi eturajalle maalimiehen jäljelle. Jatkoi 2.ukon jälkeä ja vaihtoi lennosta 1.ukon jälkiin. Eikä siinä vielä kaikki, kun tuoreet maalimiesten jäljet loppui, neuvokas (korvaton pentu) jatkoi sitten ihan minkä vaan lenkkeilijän jäljellä. Ei auttanut kutsut, EI, huudot tai mikään muukaan, Urmo eteni tyytyväisenä kuono koko matkan maassa, minä kipitän perään ja suusta tulee kaikki kirosanat, mitä osaan. Urmo pysähtyi juostuaan noin 60 metriä, heitin hihnan polulle Urmon viereen että hetken katsoisi mikä siinä on, sain napattua selästä kiinni ja koira hihnaan. Tosi hyvin Urmo palkkautui omasta jäljestyksestään ja itsenäinen se on, ei paljon nappaa tuunko vai enkö tule mukana, olis viihtynyt siellä itekseen varmaan vaikka kuinka kauan.

Että näin meni kahden viikon tauon jälkeen hakutreenit. Tähän saakka kaikki mitä ollaan Urmon kanssa treenattu, on mennyt tosi hienosti ja penikka on jo vaikuttanut lapsinerolta, ihan hyvä et tuli itselle pieni palautus maanpinnalle, aina ei voi onnistua.

Mietin siinä jo että jätän koko haun ja keskityn vain jälkeen, mutta en anna vielä periks, alkavalla viikolla uudet hakutreenit. Seuraavien hakutreenien alue on sellainen jossa ei lenkkeilijöitä käy, niin ei ole ylimääräisiä ihmisen jälkiä. Otetaan Urmon treeni ensimmäisenä tallaamattomalle alueelle ja koira koko treenin liinassa.