Tänään töiden jälkeen soittelin ympäri kyliä ja etsin lähipellon omistajaa, kysyäkseni lupaa käyttää kahta heinäpeltoa jälkimaastona kaverin kanssa. Lupa tuli ja heti piti korkata pelto käyttöön.

Tallasin Urmolle noin 20 metrin jäljen, joka lepäsi suunnilleen vartin verran. Kovalla innolla kuono maassa käveli lähemmäs jäljen alkua, rauhoitin hetken pentua ennen jäljelle menoa. Itse jäljellä eteni taas hienosti keskittyen ja tarkasti kuono maata haistellen koko matkan. Kaksi kertaa pysähtyi, nosti pään ilmaan ja haistoi hieman sivulle, mutta jatkoi heti eteenpäin loppuun saakka. Oma moka tuo Urmon "harhautuminen", kun kävelin hieman liian läheltä jälkeä tallauksen päätteeksi, sekoitti sieltä tuleva haju, tuuli oli suoraan jäljen myötäinen koiraa vastaan.

Selkeä ero viime kertaiseen jälkeen, Urmo nostaa kierroksia jäljelle mennessä ja tarvitsee sen hetken rauhoittumisen. Eikä lenkki ennen treenejä ole todellakaan pahitteeksi. Ens kerralla jos sitten ei sekottaisi pienen pojan päätä kävelemällä ja hajustamalla juuri tallatun jäljen lähialuetta.

Huomenna on sitten pojilla hakutreenit melkein kahden viikon tauon jälkeen. Pitää Urmolle tehdä niin selkeä treeni hakuun, ettei vaan pääse jälkeä pitkin maalimiehen luokse.