Maanantaina mentiin Viihdekeskukselle Pepen ja Urmon kanssa treenaamaan, Hilma jäi kotiin ja lenkkeilemään Teron kanssa. Treeneissä oli melko paljon porukkaa, saatiin hyvää häiriötreeniä ihmisistä sekä koirista. Alkuun tehtiin luoksepäästävyyttä muille, ja itse Pepen kanssa. BH-koetta varten treenaavat otti henkilöryhmää ja kävin siinä myös omien poikien kanssa pyörähtämässä. Pepellä oli aika väljä seuraaminen käännöksissä, ilmeisesti pitää lisätä itse vauhtia, niin Pepekin skarppaisi. Urmolle otin imutusta väljässä henkilöryhmässä, tosi hienosti keskittyi treeniin, eikä vilkaissutkaan ihmisiä. Ihmisten lähellä vielä leikittiin patukalla ja vieras ihminen myös leikitti Urmoa, hyvin se puree ja leikkii, oli siinä patukassa kuka tahansa roikkumassa.

Seuraavana otettiin kujaluoksetuloa: Pepe pysyi hyvin paikallaan makaamassa, mutta kaksi kertaa hieman ennakoi nousun ja luoksetulon. Urmo ei vielä osaa olla niin pitkään paikallaan, että kerkeisin kävelemään kauemmas, joten apuohjaaja piti liinasta kiinni, kun mä kävelin kujan toiselle puolen. Taaskaan Urmo ei välittänyt ihmisistä, vaan tuli suoraan mun luokse ja palkkautui patukalla.

Urmolle hieman ilmaisutreeniä, ensin minä haukutin lelupalkalla, sitten "ukko" meni kentän reunaan kyykkyyn ja lähetin Urmon sinne, ensimmäisellä kerralla haukkuessa seisoi ja ukko palkkasi leikkimällä patukalla. Toisella kertaa jo hakeutui haukkuessa maahan ja sai patukkaleikit taas palkaksi. Kolmannella kerralla patukka oli hieman liikaa näkyvissä, joten otti ensimmäisenä siitä kiinni, irrotti kyllä käskystä otteen ja alkoi haukkumaan, taas palkkana patukkaleikki.

Otin molemmille pojille pienen seuraamisen, käännöksillä. Treenin lopuksi otettiin vielä ohitusharjoituksia, Pepe toimi hiljaisena ohitettavana, Urmolle sitten ihan itse pääsin treenaamaan hiljaisia ohituksia. Aluksi autosta tullessa haukkui pari kertaa, mutta sitten hiljeni ja ohitukset meni tosi kivasti. Hetken kentällä olon jälkeen, ei enää edes välittänyt vieraista koirista, vaan tarjosi seuraamista ja otti kivasti kontaktia.

Tiistaina menin katsomaan KS-PKY:n purutreenejä, ja hyvältä sekä mielenkiintoiselta näytti. Kyllä se on suojelukärpänen puraissut. Urmokin pääsi kentälle, leikki patukalla maalimiehen kanssa. Nyt mun pitää leikkiä ja riehua patukalla ja leluilla vieläkin enemmän, niin sieltä se alkaa sitten enemmän kumpuamaan mahdollisesti. Suunnitelmissa on että mennään Kuopioon katsomaan SPL SM-kisoja sekä sitten seuraavana viikonloppuna Hämeenlinnaan IPO MM-kisoja.

Keskiviikkona käytiin Marin kanssa tallaamassa esineruutu. Otin Urmolle patukan esineeksi, mikä osoittautui huonoksi ideaksi. Mari piti Urmoa hihnassa ja mä vein esineen alueelle, palasin koiran luokse ja lähetin etsimään. Hyvin teki töitä ja löysi patukan, otti suuhun ja kutsusta lähti kohti. Mutta koska suussa on patukka, niin pentu järkeili ettei kannata sitä mulle tuoda, vaan juosta turvallisen matkan päähän puremaan lempparilelua. No kyllähän se sitten sieltä luokse tuli ja otettiin uusiks, nyt esineenä pehmolelu. Vein samaan paikkaan, missä edellinenkin esine oli. Taas hyvin Urmo työskenteli ja meni esineen luo, merkkasi sen ja jatkoi matkaa. Edelleen haisteli maata ja merkkasi esineen uudelleen, hienosti kuitenkin pysyi ruudun sisällä. Kolmannella kerralla otti esineen suuhun ja lähti tulemaan mun luo. Tiputti kuitenkin esineen parin metrin päässä suustaan ja lähti haahuilemaan. Kutsuin luokse ja lähetin uudelleen, merkkasi ja otti suuhun, mutta ei tuonut luo. Sitten metsästä Urmo bongasi marjastaja-muorin, joten hihnaan ja autoon.

Mari otti Sakun kanssa treenin, ja sen jälkeen ajatuksena ottaa Urmolle yksi esine ja siitä onnistunut suoritus. Edellisestä kerrasta viisastuneena esineenä oli narupallo ja palkkana patukka. Mari piti taas Urmoa, kun mä vein esineen ruutuun. Lähetin koiran ja haisteli taas tosi tarkkaan ja löysi esineen, ja toi suorinta reittiä mulle, varmistelin sitä pakittamalla ja kehumalla. Palkkaus patukalla ja siinä oli se onnistunut hyvä suoritus. Lopuksi vielä leikittiin patukalla.

Lauantaina tallasin 80 askeleen jäljen pellolle, jälki lepäsi 10-15 minuuttia. Urmo oli heti paalulta lähdöstä saakka rauhallinen ja keskittynyt, nenän käyttö oli tarkkaa ja tempo tasaista koko jäljen ajan. Ensimmäistä kertaa oli käytössä uudet tynnyrivaljaat. Pihalla otettiin patukkaleikit, jossa Urmo sai voittaa paljon. Lopuksi vielä imuttelin Urmolle luoksetulon oikeaa paikkaa.

Sunnuntaina hakuiltiin Uuraisilla Marin ja Annan kanssa. Tuulta ei juurikaan ollut, ihan onneton tuulahdus satunnaisesti. Urmolle otettiin haamuja noin 40 metriin, ukot yksitellen metsään. Pentu on kehittynyt ja rauhoittunut hirveästi keskilinjalla, malttaa odottaa rauhassa lähetystä ja mä olen kiinnittänyt huomiota siihen, että saavun koiran kanssa lähetyspaikalle suoraan, enkä ala enää siinä kääntämään koiraa. Kaikki neljä lähetystä meni hyvin, lähti suoraan ja vauhdilla etsimään ukkoa. Teki hyvää ja itsenäistä työtä, kuono kokoajan ilmassa, ei tietoakaan maavainuisuudesta. Malttaa pysyä maalimiehen luona ja on suurimman osan ajasta makuultaan. Vaikka maalimieheltä loppuu palkka, niin odottaa siellä mun tuloon saakka, eikä ole yhtään lähdössä eteenpäin tai vastaan. Viimeisen maalimiehen jälkeen kun palattiin keskilinjalle ja otin liivit pois, alkoi Urmo jo katselemaan metsään ja olisi ollut lähdössä viidettä hakemaan.

Pepelle otin neljä pistoa siirtyvillä maalimiehillä. Keskilinjalla rauhallinen, vaikkakin intoa on. Neuvoin maalimiehiä hihkaisemaan hieman koiralle, mikäli lähtee alueella ihan eri suuntaan spurttailemaan, ettei rasita itseään liikaa. Hyvin irtosi etsimään ja ilmavainuisesti hakee ukkoa. Toista maalimiestä etsiessä kävi vähän omalla lenkillä, ukko päästi äänen, ja Pepe korjasi heti suunnan. Nyt kun on viileää, huomaa kuinka paljon enemmän Pepe jaksaa juosta metsässä, eikä läähätä niin raskaasti, samalla innolla ilman hyytymisiä menee loppuun saakka.