Onpa taas pitkä aika edellisestä kirjoituksesta.

Vajaa kuukausi sitten huomattiin Urmolla löysä irtonainen patti nivusessa, jonka koko vaihteli eri asennoissa ja tilanteen mukaan. Mitään ei tuumannut patista, ei aristanut, kipuillut tai oireillut mitenkään. Tutkailtiin tilannetta viikonlopun yli ja maanantaina huomasin patin kasvaneen ja laajentuneen myös lähemmäs rintaa. Paniikissa googlettelin jo kaikenlaiset tyrät ja muut, lääkäriin sain ajan keskiviikolle heti aamusta. Eläinlääkäri tutki ja tunnusteli pattia, koira ei reagoinut mitenkään. Mahan alta ajeltiin hieman karvaa ja ultrattiin alue. Nivusissa olevassa patissa oli nestettä ja kun taas rinnan luona olevassa patissa ei. Nivusessa olevan patissa oli naarmu. Eläinlääkäri epäili että olisi esim. lenkillä raapaissut vatsan, tullut pieni haava ja sen kautta joku bakteeri ja tulehdus. määräsi antibiootit, jos ei tehoa, niin uudelleen tutkimukseen ja neulalla näyte patista.

Antibiootti onneksi lähti tehoamaan ja patit pieneni. Ainoastaan nivuseen jäi kova, hieman pitkulainen kohta, joka sekin on pienentynyt. Hieronnan yhteydessä Erika epäili että Urmo olisi venähdyttänyt vatsalihaksen ja siitä nämä patit aiheutunut. Melkoinen kipukynnys kakaralla on, kun ei olla huomattu mitään missä tämä olisi tapahtunut, mitenkään ei ole kivusta ilmoittanut ja näyttänyt.

Koirilla on ollut hemmotteluviikonloppu, sopivasti pääsin kuluttamaan veronpalautuksia. Lauantaina Erika tuli hieromaan kaikki kolme koiraa. Hilma oli näistä kolmesta se, jonka vuoksi ensisijaisesti aikaa varasin. Hilmalla on syksyn mittaan tullut kolme kipukohtausta, jotka on sitten helpottanut lämpötyynyn ja hieronnan avulla. Selvästi Hilma sai helpotusta oloonsa, vaikkei juuri nyt kipuilua ole ollutkaan, neiti osasi rentoutua nyt ihan kunnolla ja jopa kuorsasi. Pepeltä löytyi lanneselästä hieman lihasjumia, sitä Erika helpotti ja kotihoitona lämpötyynyyn totuttelua ja ko. alueen lämmittelyä. Urmolla ei ole ollut minkäänlaisia oireita, mutta eipä tuo hieronta pahaa tee ja halusin junnun totuttaa touhuun.

Tänään maanantaina koirat kävi KoiraSportissa uimassa. Ansku uitti jokaisen koiran vuorollaan altaassa ja tosi kivasti osasikin koiria käsitellä. Pepe pääsi pulikoimaan ensimmäisenä, laitettiin kellukkeet ja hyvin lähti uimaan. Pepe tykkää muutenkin uida tosi paljon, mutta halusin kellukkeet ensin, koska koko paikka ja tilanne on uusi. Ensin pari kierrosta kellukkeilla, sitten rampille lepäämään ja takaisin uimaan ilman kellukkeita. Alkuun oli hieman jännää, mutta uiminen on mukavaa ja seurakin oli hyvää, niin mikäs siinä uimamaisterin on pulikoidessa.

Urmo oli uimavuorossa seuraavana ja portaissa piti junioria hieman avittaa. Laitettiin myös kellukkeet ja eka kiekka oli melkoista roiskimista, ihan ei selvinnyt itsekään kuivana altaan reunalla kävellessä. Ekan kierroksen jälkeen mentiin rampille lepäämään, sitten uudelleen liikkeelle toinen kierros, tällä kierroksella uinti oli jo paljon rauhallisempaa ja sitten takaisin rampille. Uudelleen uimaan lähtiessä otettiin kellukkeet pois, rampille palatessa heitin pallon eteen ja sai sen noukkia tullessaan. Lopuksi kävi vielä Anskun ja pallon kanssa kahdelleen tekemässä kierroksen. Aluksi oli tosi jännää, mutta selvästi Urmossa näki miten alkoi olla hommassa mukana, oppi kääntymään ja liikkumaan altaassa.

Hilma sai myös kellukkeet päälleen, ihan jo sen vuoksi ettei sen uintitekniikka ole aina niin hyvä. Ajoittain ui hyvin, välillä taas painaa takapuolen alas ja räiskii etutassuilla veden pintaa. Aluksi hieman roiski, mutta Ansku nosti takapuolta ylemmäksi ja uinti muuttui heti. Hilmalla oli kiire päästä mun perään, kun kävelin altaan ympärillä siinä uimareiden edellä. Tehtiin pari kierrosta välillä rampilla lepäämässä käyden. Otettiin kellukkeet pois ja mä jäin rampin luo kutsumaan, kun Anskku meni Hilman kanssa hieman kauemmas ja tuli uimalla takaisin luokse.

Uintikäynnin jälkeen kotona oli aika väsyneitä koiria. Suunnitelmissa jo on ostaa koirille joululahjaksi uintilahjakortti.

Urmon purutreeneistä on ollut marraskuun ajan taukoa. Tauon jälkeen on yhdet purutreenit ollut marraskuun lopussa ja tauko on ainakin minulle tehnyt hyvää. Tauon aikana olen ilmeisesti edes vähän sisäistänyt liinan päässä roikkumisen ideaa, ainakin hetkeksi. :)

Tottista ollaan treenattu useamman kerran viikossa. Kotona päivittäin Urmon kanssa jotain pientä, lisäks kentällä 2-3 kertaa viikossa molempien poikien kanssa. Edistymistä Urmon kanssa on ainakin tullut sivulle tulossa ja paikkamakuussa. Perusasentoon siirtymisen olen nyt opetellut pallon kanssa, koska lelu on kuitenkin Urmolle se toimivampi palkka. Paikallaan makaaminen alkoi sujua vähän vahingossa, kun mulla meinasin mennä hermot koirien kans lenkillä lähtiessä, komensin pojat maahan eteiseen että saa vaatteet pukea rauhassa, palkkana erittäin hyvin toimi oven aukaisu ja lenkille pääseminen. :D