Ensin otin Urmolle liikkuvilla maalimiehillä makkararinkiä metsässä. Urmo meni heti reippaasti toisen täysin vieraan maalimiehen luokse, sai palkkaa purkista ja juoksi toisen maalimiehen luokse. Sillä aikaa 1. mm vaihtoi paikkaa ja hyvin Urmo meni sinnekin, sama myös 2. mm:n kanssa. Maalimiehet oli kyykyssä, ajoittain jopa hieman "piilossa" puun takana. Yhden kerran Urmo vilkaisi mua, mutta ei ollut aikeissakaan tulla välissä mun luokse, tuntui vaan tarkastavan että olen siinä jossain. Heti pentu tuntui hoksaavan idean, kirmasi innoissaan maalimiesten väliä. Ens kerralla aloitetaan jo etsinnät, ei turhaan tarvii rinkeillä, kun se meni kuin vanhalta tekijältä.

Pepelle otin kolme pistoa, syvyyttä noin 40-50 metriä. Ensimmäiselle ja toiselle upposi ihan suoraan ja innolla laukaten. Kolmannelle lähetettäessä pysähtyi musta noin 5 metrin päähän, ja jatkoi sitten matkaa. Maalimieheltä tullessa läähätys oli jo huomattavasti selkeämpää ja kieli hieman tummunut. Näyttää siltä ettei happi kulje tarpeeksi juostessa spurtteja. Pitää katsoa miten keväämmällä/kesällä, kun ei ole enää lunta maassa, mikä tekee juoksemisesta hieman raskaamman. Toisaalta kesällä on taas lämpöisempää, mikä ei myöskään helpota hengittämistä. Tuntuu vaan niin pahalta jos hakuilut pitää Pepen kanssa lopettaa kokonaan. Ei omasta puolesta pahalta vaan koiran takia, se kun niin tykkää hausta.

Oon mietiskellyt meidän viime vuoden hakutreenejä ja tokoa. Alkuun mä kuvittelin Pepellä olevan motivaatio kateissa, mutta jälkeenpäin ajateltuna onko ihmekään jos koira ei juokse ja tee innokkaasti, jos ei saa happea.